Poroja on liikaa. Eiku...

111437

Äläpä höpäjä asioista, mistä et mitään tiedä. Varsinkin jos väität hakkuiden ja poroluvun olevan kaksi täysin eri asiaa. Ne kun eivät ole, eikä se ole mielipide.

111441

Kaikki maankäyttö liittyy toisiinsa. Joka ainut vie tilaa toiselta. Porot tarvitsevat laitumensa ja erityisesti talvilaitumien jäkälämaa ei hakkuita isommin rakasta.
Mutta siinä mielessä olet oikeassa, että poroluvut ovat korkeat ja niitäkin tulee katsoa kriittisessä valossa.
Niitä laskettiin 1990-2000 vaihteessa rankalla kädellä, ja teurraspainot nousivat. Kuitenkaan ei voi olla niin, että vain poroja pitäisi vähentää, kyllä sitä muutakin maankäyttöä pitää katsoa kriittisesti.
Norjassa on paikoitellen liikaa poroja, ja paikoitellen taas ei. Sama tilanne on kyllä Suomessakin.
Kaikkia paliskuntia ei voi tarkastella kokonaisuutena, tulee ottaa huomioon alueelliset erot. Tulee myös katsoa, onko alueella poronhoito elinkeino vai harrastus. Päätoimisia poromiehiä kun ei kaikissa paliskunnissa ole.
Muutenkin tukipolitiikkaa tulisi katsoa siten, että mikäli ei kyseessä ole päätoiminen porotalous tai edes merkittävä sivutulo, tukia ei tulisi. Päätoimisella poromiehellä tulisi olla vähintään 350 eloporoa, silloinkaan ei vielä kovin varakkaasta miehestä ole kyse.
Tuet voisi lopettaa alle 170:n poron tokilta. Ja itseasiassa olen sitä mieltä, että Suomessakin tulisi siirtyä tuotantotukeen, kuten Norjassa.
Tukea saa siis myytyjen kilojen mukaan, ei omistettujen porojen mukaan.

Noin yleisesti jos puhutaan eri elineinojen suorista ja piilotetuista tuista, ei poroelinkeino todellakaan ole niitä eniten tuettuja, joten siitä aiheesta ei kannata sen enempää keskustella.

Uudistushakkuut ja harvennushakkuut olisi syytä esittää erillään ja vielä jaotella kesä- ja talvihakkuisiin. Talvihakkuissa pintakerros ei kärsi läheskään niin paljoa kuin kesähakkuissa ja puolestaan harvennushakkuut eivät taasen muokkaa liikaa elinympäristöä. Lapin hakkuistahan oli vasta YLEllä uutinen, jossa Metsäkeskuksen jehu kertoi Lapin hakkuiden tämän hetkisestä tilanteesta ja kuinka ollaan siirtymässä ainakin osittain jatkuvan kasvatuksen toimintamalliin. 2/3 Lapin avohakkuista tapahtuu yksityisissä metsissä, jos Metsäkeskuksen luvut pitävät paikkansa.

Mielestäni metsänhoidon ohjenuorana voisi toimia se, että liian karut, kitukasvuiset, vetiset ja muuten kestävään metsätalouteen kelpaamattomat alueet saisi jättää rauhaan ja antaa nyt vaikka niiden porojen siellä temmeltää ja mussuttaa jäkälää. Osasyynä noihin avohakkuiden määrin voi olla se, että suuret metsääfirmat eivät ole kovin halukkaita harsimaan tai harventamaan järeitä metsiä, vaan tekevät metsänomistajalle kaksi tarjousta, joista toinen on rupatarjous harvennuksena ja MO:n kannalta rahallisesti järkevä avohakkuutarjous. Onhan tuo harventaminen konekuskille haastavampaa, koska ei voi vain aivot narikassa tarttua moton kouralla jokaiseen runkoon ja antaa koneen apteerata, vaan pitää oikeasti käyttää pelisilmää puiden valitsemisessa.

ei koske suomea vaan jotain lappia.

Ois kai siellä muutakin hakattavaa.