Äkänen kello Äkänen kello
Driftailun perusoppimäärä (turku drift kuuluu lisäkursseihin) Driftailun perusoppimäärä (turku drift kuuluu lisäkursseihin)
Ei jaksa keksiä otsikoita 86 Ei jaksa keksiä otsikoita 86
Laskeutui pehmeästi päälleen Laskeutui pehmeästi päälleen
Mieltäylentäviä youtube eläinvideoita Mieltäylentäviä youtube eläinvideoita
Valvova tyttöystävä Valvova tyttöystävä
Hiljaa! Hiljaa!
vuorottelua vuorottelua
paholaispillutaikuus paholaispillutaikuus
Koskaan ei ole hyvä Koskaan ei ole hyvä
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar
Käsikikka Käsikikka
Se on nyt näin. Se on nyt näin.
gnulag gnulag
Parempi kuin alkuperäinen toto Parempi kuin alkuperäinen toto
Ribales Ribales
Voisi olla hankala keskittyä Voisi olla hankala keskittyä
Kohta sattuu... Kohta sattuu...
Metsänpeikko Metsänpeikko
Öitä Öitä
Historian siipien havinaa Historian siipien havinaa
Secret Touch of the Elk Boss Secret Touch of the Elk Boss
Kyllä sensei! Kyllä sensei!
Fingerpori Fingerpori
 928 näyttökertaa, 6 viestiä, 4.52 MB, 1 tiedosto, 07.07.2021 21:39:05
[ + 5 | ]

Repon lempikolikot: Konstantinopolilainen stamenon

[55020] [kuppi.jpg] [4.52 MB] [10152x3128] [] []
kuppi.jpg

kolikko

(37)  · 

bysantti

 · 

rooma

(13)  · 

antiikki

(6)  · 

vanha

(68)
07.07.2021 21:46:11
#478264 [+-] Piilota Suosittele

Nyt ollaan taas jännän äärellä! Kuvassa on Rooman keisari Iisak II Angeloksen äärimmäisen huonosta hopeasta valmistettu stamenon. Tämä on erikoisen muotoinen, koska keisari Mihailin aikana Rooman valtakunta luopui normaaleista kolikoista melkein kokonaan, ja kaikki vähänkin arvokkaampi lyötiin näin kuppityyliin! Normaaleita kolikoita tehtiin vuoden 1092 jälkeen vain kaikkein pienimpinä nimellisarvoina, tetarteroneina ja puolikkaina!

Erittäin huonosti lyödyllä etupuolella voitte nähdä Arkkienkeli Mikaelin täydessä sotisovassa. Takapuolella näkyy paljon parempi keisarin muotokuva, ympärillään maininta hänen despoottiudestaan. Kolmas kuva kertoo kolikon muodosta. Näitä ei noin vain puskettu taskuun.

07.07.2021 22:39:41 | 22:40:13
#478280 [+-] Piilota Suosittele

Muistan jostain joskus lukeneeni juttua, että vissiin jollain hapoilla testasivat kolikoiden metallipitoisuuden ja sen avulla sitten kauppiaat laski, että kuinka monta kolikkoa piti saada vaikka sadasta kilosta läskiä. Nykyaikana kun rahan arvo on "vakio" niin jokaista vastaan tulevaa rahaa ei tarvitse erikseen tutkia pitoisuuksiltaan. Miten se käytännössä hoitu ennen wanhaan, kun itekkin tuossa meinasit nuita "huonosta hopeasta valmistetuiksi"?

Anteeksi, muistin väärin. Kyseessä ei ollut happo vaan ns. "hopearauta".

07.07.2021 22:50:18
#478285 [+-] Piilota Suosittele

>>478280

Jep. Esimerkiksi just Konstantinopolin valtakunnassa nämä kolikot piti ottaa vastaan keisarin määräämällä vaihtokurssilla. Päärahayksikkö oli ilmeisesti hyperpyron, joka oli kultakolikko, ja näitä piti mennä 48 per hyperpyron, kun niitä oikeasti piti maksaa melkein 200 per hyperpyron. Normikulut maksettiin stamenoneina ja tetarteroneina, mutta verot oli pakko maksaa hyperpyroneina: se tarkoitti että valuutanvaihtajilla oli hyvät apajat ja herkulliset mahdollisuudet riistää maanviljelijöitä!

03.12.2024 21:39:01
#663911 [+-] Piilota Suosittele

Miten muuten ennenvanhaan pääteltiin kauppatavaran hinta? Ainaki viikingit tais käyttää vaikka hopeisia rannerenkaita joista leikattiin sopiva pala irti maksuksi ja sama tais koskea myös hopeakolikoita noin yleisemminkin. Laskiko ne maksun arvon jollaki puntarilla vai miten se oikeen tapahtu nuin niin ku käytännössä?

[ 6 viestiä | ]