>>317789 Näin pyörätuoliin lopun elämäkseni sidottuna pidän tuota vitsiäsi sekä omalta kohdaltani, että meihin liikuntarajoitteisiin liittymättäkin melko tyhmänä ja vaivaannuttavana.
>>317976 Pahoittelen jos loukkasin. Mahdolliset viittaukset tosielämän rajoitteisiin olivat puhdas vahinko.
Toisaalta olen tottunut käsittelemään elämän vaikeitakin asioita huumorin kautta. Tähän on vaikuttanut ratkaisevasti mm. toisen vanhempani sairaus, joka lopulta johti täydelliseen liikuntakyvyttömyyteen. Hänen kanssaan opin käsittelemään äärimmäisen vaikeita asioita sekä puhumaan niistä vailla häpeää ja kohtaamaan ne ilman jatkuvaa tuskaa.
>>318034 Suurin harmituksen aiheeni on nimenomaan te "siskonveljenserkulla on sama vika, tiedän siis tunteen" -selittelijät. Tämä on asia jonka haittoja ei oikeasti tunne kukaan, joka ei henkilökohtaisesti ole siinä nimenomaisessa tilassa.
>>318065 Niin, tiedät omat haittasi, et tiedä omaisesi omia haittoja. Esimerkiksi sitä koko ajan jäytävää itsetuhoa kasvattavaa tunnetta, joka tulee omasta kyvyttömyydestä ja siitä, että olet painolastina muille.
>>318068 Meinaatko, että ei olisi tullut esille reilun 25 vuoden aikana seuratessa toisen kehon rappeutumista ja sitä kuinka toivo alkaa korvautua luovuttamisella ja avuntarve lisääntyy.
Että toisen ihon alle ei pääisi jo luonnostaan suorittaessa toimenpiteitä, jotka oman kehonsa hallinan säilyttäneet voivat suorittaa itsenäisesti ja omassa intiimissä rauhassa.
Että en olisi todistanut pelonsekaisia ja tuskaisia hetkiä kohti johtopäätöstä, että itsemurha voisi olla parempi ratkaisu kuin maata täysin liikuntakyvyttömänä ja lopulta todistanut miten sekin mahdollisuus on karannut ulottumattomiin oman kehon lopettaessa aivojen käskyjen kuuntelemisen.