Olin lähössä kusettamaan meijjän rakkia ku ekan kerran sen eläissä oli satanu lunta. Pysähty kuin naulittuna. Varovaisesti koitti tassulla ja sitten vielä kielelläkin, että mitä vittua tää tämmönen taas on. Ku hoksas, että ei oo hätää niin sen jälestä reuhas aina menemään minkä ehti lumessa.
Keäväisin sitten aina etti sen viimesen lumikasan johon oli aina pakko päästä piehtaroimaan. Mutta se oli muutenki luonnevikanen. Ku tätivainaa erehty antamaan sille kerran kermapullaa niin se haukkumalla ja räyhäten vaati sitten samaa palvelusta joka kerta ku siellä kävi. Yks kerta kuitenki pääs käymään niin, että ei ollukkaan enää tarjolla. Tuijotti, aivasteli ja puisteli päätään. Ku sai tarjolle jotain kuivaa keksiä niin katto sitä, sitten tätiä, taas keksiä ja tätiä. Lähti siitä sitten muualle. Sen jäläkeen täti oli sille persona non grata.
[
5 viestiä
|
]
⭰
Moshaan tästä itselleni peiton >:3
Hyppelevä bendele :3
Ukaasi
Taidanpa pysyä alakerrassa t. huumon ;__; :3
pahamaineinen vuorileijona :3
Nugs
Monipuolinen työnkuva :3
Hyllypiilo
Tasapainoista taivastelua :3
kissevideota :3
Mukava paikka
Näki asioita.
Monisti itsensä
Star Trek: Into Barkness - Pawsplay
Rötv :3
Hehehee
♪Koska matka oli hauska niin pyysi hän mukaan yhden toverin ♫
Hurr hurr hurr hurrrrr :3 t. Mortti
kamerukset
Sienimestari :3
Paint-joulukalenterin 10. luukku: Britanniassa tapahtuu